sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Joulukuu

Anteeksi blogihiljaisuuteni, tää viikko on mennyt sumussa kulkien, miettien, ikävöiden jne. Mennään taas sunnuntaissa, leomme haudattiin aamulla, meidän kotipihalle, minne leo kuuluukin, kotiin<3 en pystynyt olemaan hautaushetkellä katsomassa, mutta menin ohi siitä, ja kynttilä siinä paloikin leon muistolle. Pitäisi käydä ostamassa leon haudalle iso lyhty ja haluaisin ostaa kivenkin. Ikävöin häntä niin paljon. Kävin torstaina kaupungilla ystäväni Astan kanssa, hän toi minulle töihin suklaata ja vei kaupungille, ja käytiin ostelee kaikkee pientä ja käytiin syömässä, ihanaa, että hän keksi tekemistä miulle ja näin ollen muuta ajateltavaa, ihana ele. Perjantaina olin töissä ja kävin jumpassa, mutta en saanut jumpasta mitään irti, koska ajatukset karkaili ja en pysynyt lainkaan mukana ja olin hoomoilasena. harmitti kun jumppa ei mennyt hyvin, mutta ei ollut sydän mukana siinä touhussa sillon. Menin jumpan jälkeen ystäväni kanssa hakemaan ruokaa ja menin hänen luokseen (Roosan sekä kummityttöni Vanessan luokse) oli mukavaa, syötiin ja katottiin telkkaria ja juteltiin ihan kamalasti kaikkee, oli niin mukavaa ja helppoa olla, Roosan kanssa ollaan asioiden suhteen hirmu samalla aaltopituudella kaiken suhteen, joten on aina ihanaa! Menin lauantai aamuna sieltä kotiin, ja kotoa ostamaan taas Roosan ja Vanessan kanssa, vähän joululahjoja, oli ihan kivaa, ja käytiin kahvilla sun muuta sellaista. Menin kaupungilta kotiin kera leffojen ja karkkien.. Ja oltiin äidin kanssa yhdessä sekä Bambin. Illalla kävin vielä kaupungilla Astan kanssa, juteltiin ja hengailtiin yhdessä. Illalla menin kotiin ja katsoin yhden lempielokuvistani Nunnia ja Konnia 2, elokuvan jälkeen kävin nukkumaan ja aamulla tänään taas töihin, meen töistä suoraan jumppaan(kehon muokkaukseen) toivon, että saan jumpasta enemmän irti kun perjantaina. Mulla oli kaiken surkeuden keskellä noussut vielä paino 500grammaa, no mutta oon syönyt suruuni, todella paljon. Tän tunne syömisen kun saisi joskus kuriin. Torstaina en pystynyt tosi syömään juuri mitään, kun oli niin huono olo sisällä. Mutta ehkä se tosin on nyt pienin murhe.. Jotenkin ahistaa oma kroppa ja keho, tuntuu että oon ihan kamalan näköinen :(

Buuuf.. sellaista..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pensamiento kiittää viestistäsi :)